HULEVESIEN KUIVATUS
Kirjoita alaotsikko tähän


Kuivatussuunnittelu

Kuivatussuunnittelu sisältää maastonmuotoilun, pinnantasauksen ja tarvittavien kuivatusrakenteiden (salaojitus, kattovesien kuivatus, hulevesien imeyttäminen ja viemäröinti) suunnittelun. Kattavan hulevesisuunnittelun avulla varmistetaan pihan tekninen toimivuus kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa olosuhteissa. Pinnantasaus ja kuivatuksen suunnittelu on oleellinen ja tärkeä osa pihan ja viheralueen suunnittelua.

Hulevedet (salaojavedet, kattovedet ja pintavedet) ohjataan hallitusti pinnan muotoilulla imeytysalueelle, viivytykseen ja/tai hulevesiviemäriin. Toimivan hulevesisuunnittelun lähtökohtina tarvitaan ykistyiskohtaiset tiedot suunnittelualueen maaperästä, pinnankorkeuksista ja mahdollisesti jo olevista kuivatusjärjestelmistä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan usein pihan kartoitus (takymetri-/gps mittaus).

Suunnittelualueen käyttömuoto, maastonmuodot, olevat kuivatusrakenteet ja alueen päällysteiden laatu ovat alueelle kertyvien ja ohjautuvien hulevesien määrän ja sadannan lisäksi suunnittelua ohjaavia tekijöitä. Hulevesien imeytyksen kannalta oleellista on alueen maaperän laatu, erityisesti vedenläpäisevyys.

Pinnantasaus ja maaston muotoilu

Pinnantasaussuunnitelmissa esitetään maaston ja päällystealueiden lopulliset korkeudet ja kaltevuudet. Liikenne- ja päällystealueilla pinnan muodot ja kallistukset esitetään tasausviivoin ja kaltevuusmerkinnöin. Tasausviivojen väli vaihtelee, usein ne esitetään 0,1 m:n välein. Tasausviivoja täydennetään korkeuslukumerkinnöin. Tasausviivat antavat yksiselitteisen kuvan suunnittelualueen pintakaltevuuksista ja hulevesien valumasuunnista ja -reiteistä. Pinnantasaussuunnitelmissa huomioidaan mm:

  • kuivatettavalle alueelle kertyvien hulevesien määrä
  • maanpinnan läpäisevyys
  • päällystealueille suositeltavat enimmäis- ja minimikaltevuudet
  • kulkuväylien pituus- ja sivukaltevuudet
  • pinnanmuotojen rakennettavuus
  • pintavesien johtamiseen tarvittavat rakenteet (mm. kourut ja linjakuivatusjärjestelmät)

Salaojitus

Salaojitus on rakennusten ja rakenteiden osalta ns. teknistä salaojitusta ja laajojen viheralueiden ja pihanosien osalta peruskuivatusta.

Rakennusten perustuksien salaojitus (perussalaojat) suunnitellaan niin, että perustusrakenteiden rakenteellinen toimivuus varmistetaan ja estetään kosteusvaurioiden syntyminen. Päällysrakenteiden (rakennekerrokset) toimivuus ja kantavuus varmistetaan tarvittaessa salaojituksella. Tarvittaessa suunnitellaan myös perustuksien kosteuseristys ja routasuojaus. Myös piharakenteet salaojitetaan tarvittaessa ( esim. muurit, pergolat, portaat, vesiaiheet).

Viheralueiden perussalaojituksessa huolehditaan maahan imeytyvien haittaa aiheuttavien hulevesien kuivatuksesta. Tarvittaessa rakennetaan sorasaartoja tai sorasilmäkkeitä tehostamaan salaojitusta.

Salaojasuunnitelmissa esitetään mm:

  • salaojakaivot, tarkastusputket, perusvesikaivot
  • salaojaputket, liitoskorkeudet, kaltevuudet
  • salaojavesien purkaminen
  • kosteuseristys

Kattovesien kuivatus

Rakennusten katoilta kertyvä vesimäärä on erittäin merkittävä tekijä mitoitettaessa kuivatusrakenteita. Jo 150 m2:n kattopinta-alalta vuoden aikana kertyvä vesimäärä on noin 105 m3, eli noin 105 000 litraa. Tämä vesimäärä on kuivatettava niin, että se ei aiheuta vaurioita rakennukselle eikä myöskään tulvi muualle piha- tai viheralueelle.

Kattovedet johdetaan räystäskourujen ja syöksytorvien kautta imeytykseen tai ne viemäröidään hulevesijärjestelmään. Tyypillisesti kattovedet ohjataan rännikaivoihin ja siitä edelleen eteenpäin viemäriin tai imeytykseen. Oleellista on, että vedet eivät pääse imeytymään rakennuksen seinänvierelle tai valumaan hallitsemattomasti pihalle tai viheralueelle.

Kattovesien kuivatussuunnitelmissa esitetään mm:

  • rännikaivot
  • kattovesiviemärit, liitoskorkeudet
  • kattovesien johtaminen eteenpäin
  • imeytys / viemäröinti
  • sulanapito

Kattovesien kuivatuksessa on huomioitava, että kattovesiä ei missään tilanteessa saa johtaa samaan järjestelmään perussalaojituksen (rakennus) kanssa !!

Hulevesien viemäröinti

Hulevedet ohjataan pinnankallistuksin hulevesikaivoihin, joista ne edelleen johdetaan hulevesiviemäristöä pitkin eteenpäin. Taajama-alueilla tähän yleensä on hyvät mahdollisuudet, mutta haja-asutusalueilla ei useinkaan ole toimivaa viemärijärjestelmää, vaan sillloin joudutaan käyttämään muita menetelmiä (esim. imeytys).

Viemäröinnin mitoittavina tekijöinä käytetään sadantaa, suunnittelualueen eri pintojen laatua (sade- ja valumavesien imeytyminen), alueen pinta-alaa ja mitoitussademäärää. Viemäröintijärjestelmät koostuvat hulevesikaivoista, tarkastuskaivoista ja niihin liitetyistä hulevesiviemärilinjoista.

Hulevesien viemäröintisuunnitelmissa esitetään mm:kaivorakenteet ( mm. kaivomallit, kaivojen kannet, jäätymisen esto)

  • kaivon kansien pintakorkeudet
  • viemäriputkien materiaalit, liitoskorkeudet ja putkikaltevuudet
  • kaivokortit

Imeytys ja viivytys

Hulevesien kuivattaminen imeyttämällä on suositeltavaa aina, kun se teknisesti on mahdollista. Imeyttäminen ja hulevesien viivyttäminen on myös oleellinen osa luonnonmukaista hulevesien kuivatusta. Imeytysratkaisuilla voidaan huomattavastikin pienentää hulevesiviemäreihin johdettavan veden määrää.

Imeytys voi tapahtua maan päältä tai maan alla erityisten imeytysrakenteiden kautta. Ratkaisut ovat yksinkertaisimmillaan erityyppisiä kasvillisuusalueita, joihin hulevesiä pinnantasauksen keinoin ohjataan. Imeytyspainanteet ovat tällöin osa kohteen viherrakennetta ja toiminnalisia ja tilankäytöllisiä ratkaisuja. Pintaimeytykseen voi liittyä eritasoisia viivytysaltaita ja pintavesien valunnan ohjausrakenteita.

Maanalaisessa imeytyksessä hulevedet ohjataan maanalaisiin hulevesirakenteisiin, joista ne pidemmän ajan kuluessa imeytyvät alueen maaperään. Yksinkertaiset imeytysrakenteet ovat maan alle rakennettuja sepelipesiä tai hulevedet voidaan imeyttää ainakin osittain paikalla olevaan maaperään, mikäli se vedenläpäisykyvyltään on tähän tarkoitukseen sopivaa. Monimutkaisemmat ja tehokkaammat ratkaisut muodostuvat eriasteisista maanalaisista elementtirakenteista, joissa kertyviä hulevesiä voidaan viivyttää ja josta ne pitemmän ajan kuluessa imeytyvät maaperään.

Kirjoita tekstisi tähän...